Työturvallisuuslaki ja sähkötyöturvallisuusstandardi edellyttävät työntekijöiden ensiapuvalmiutta erityisesti sähkötapaturmien varalta.
Työturvallisuuslaissa on ensiapuvalmiutta koskeva yleissäädös (46§ ja 47§). Lisäksi standardin SFS 6002 mukaan työnantajan on huolehdittava ensiapuvalmiudesta erityisesti sähkötapaturmien varalta. Siksi kaikille sähkötöihin osallistuville sähköalan ammattihenkilöille työnjohdon ja käytönjohdon henkilöt mukaan luettuna sekä näissä töissä avustamaan opastetuille henkilöille on annettava ensiapukoulutus.
Sähkötöitä tehtäessä yksikin 230 V sähköisku voi olla iskun saajalle tämän elämän viimeinen isku, ellei ensiapua saada nopeasti annettua. Ensiapukoulutus on siksi annettava kaikille sähköalan töitä tekeville, koska vahinko ei valikoi vain ensiapukoulutuksen käymättömiä henkilöitä.

Ensiapuvalmiuksia on pidettävä yllä jatkuvasti ja tämän takia ensiapukoulutusten väli saa olla enintään kolme (3) vuotta. Ensiapuohjetauluja on sijoitettava ainakin sähkölaitekorjaamoihin ja sähkölaboratorioihin ja tauluja suositellaan myös sijoitettavaksi kojeistotiloihin sekä sähköalan henkilökunnan oleskelutiloihin.
Sähkötöiden vaarat
Sähkötyöstä johtuvia vaaroja on esimerkiksi suoran sähköiskun aiheuttama sydämen kammiovärinätilanne ja sähköisen valokaaren aiheuttama, usein syvä palovamma. Samoin korkealla tapahtuva työskentely voi johtaa putoamiseen ja siitä johtuviin ruhjevammoihin. Myös puukon huolimaton käyttö voi aiheuttaa pahoja viiltohaavoja ja vakavaa verenvuotoa.
Sähköiskutilanteessa ihmisen läpi kulkevan virta vaihtelee 50 – 500 mA. Jos ihminen jää virtapiiriin kiinni pitemmäksi aikaa kuin sydänjakso, noin 1 s, on erittäin suuri todennäköisyys, että sydänlihas joutuu värinätilaan. Kammiolihakset eivät tällöin voi pumpata verta ja eteislihasten 25 – 30 % pumppausteho ei riitä pitämään verenpainetta yllä. Tällöin hapenpuute alkaa nopeasti vaivata ja ensiapua on annettava. Sydänkammiovärinätilan havaitsee ainoastaan EKG-käyrän näyttävä laite. Pulssi ei tunnu, ja siksi ensiapu on sama kuin sydämen pysähdyksessä, puhallus-painelu-elvytys.
Teksti ja kuva: Pertti A. Mäkinen
Kirjoittaja toimii Sähköinfo Oy:ssä sähkötyöturvallisuus-, jännitetyö- ja työturvallisuuskorttikouluttajana. Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 12/2007 julkaistusta kirjoituksesta.