Valaistus vaikuttaa monella tavalla työergonomiaan. Parhaassa tapauksessa valon avulla voidaan luoda inspiroiva ja muunneltava työympäristö.

Valaistus luo puitteet ihmisen toiminnalle ja hyvinvoinnille. Havainnoimme ympäristöämme ensisijaisesti näköaistin avulla. Jopa 80 prosenttia aistihavainnoista saadaan silmien kautta. Liian vähän tai liian paljon valoa, häikäisy tai vääristynyt värintoisto vaikuttavat havaintoihin, kääntävät huomion pois aiheesta ja rasittavat silmiä.

Nykyinen toimistojen valaistusympäristö on hyvin erilainen kuin se mihin ihminen on luonnossa sopeutunut. Työ on muuttunut enemmän ryhmä- ja tiimityöksi, sitä tehdään pääosin tietokoneella ja tieto on papereiden sijasta verkossa.

Työpisteessään istuva henkilö ei tarvitse valoa ainoastaan työn tekemiseen. Hän tarvitsee valoa, joka ei väsytä ja häikäise eikä häiritse muullakaan tavoin. Parhaassa tapauksessa valon avulla voidaan luoda inspiroiva ja muunneltava työympäristö.

Valaistus vaikuttaa monella tavalla työergonomiaan. Jos esimerkiksi valaisimen aiheuttama heijastus häiritsee näytön lukemista, työntekijä muuttaa tiedostamatta työasentoaan ongelman poistamiseksi. Lopputuloksena on tyypillisesti fysiometrisesti sopimaton työasento, jonka syynä saatetaan pitää kalustusta, joka voi kuitenkin olla täysin oikeaoppinen.

Tyypillisenä toimistovalaistuksen ongelmana on työpisteeseen nähden väärin sijoitettujen valaisimien aiheuttama kiiltokuvastuminen, joka hankaloittaa kiiltävien papereiden lukemista. Kiiltokuvastumisessa valo peilautuu kiiltävälle materiaalille painetuista merkeistä ja taustasta samalla tavalla niin, että kontrastit häviävät ja merkkejä on mahdotonta lukea. Ongelma on kaikille meille tuttu tilanteessa, jossa kiiltäväpintaista paperia joudutaan lukemaan valon peilautuessa paperista.

Nykyisen vapaan kalustamisen, modernien kalusteiden ja joustavuusvaatimusten vuoksi kiiltokuvastumista on vaikeaa hallita, ellei valaistusta tehdä epäsuoraksi. Epäsuoran valaistuksen ongelma verrattuna suoraan valaistukseen on ollut yli kaksinkertainen tehontarve.

Uusimmalla valaisin-tekniikalla on onnistuttu pienentämään valaisimien sähkönkulutusta niin, että epäsuora valaistus on suotuisissa tapauksissa mahdollista toteuttaa alle 15 W/m2 neliöteholla.

Rakennuttajan ja valaistuksen käyttäjän kannalta on erittäin tärkeää tunnistaa valaistuksen keskeiset laatutekijät sekä päätökset, jotka vaikuttavat laatutekijöihin ja kustannuksiin. Tämä asettaa uusia haasteita myös tilojen toteutukseen osallistuville suunnittelijoille.

Valaistuksen kokonaislaatu tarkoittaa, että visuaalisten, biologisten ja emotionaalisten tekijöiden lisäksi on suunnittelussa otettu huomioon myös asennuksen ja valaisimien energiatehokkuus, valaistuksen ohjauksen monipuolisuus sekä suunnitelmallinen valaistushuolto.

Teksti: Markku Varsila
Kuvat: Fagerhult Oy

Diplomi-insinööri Markku Varsila toimii markkinointipäällikkönä Fagerhult Oy:ssä. Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-lehden numerossa 8/2006 julkaistusta kirjoituksesta. Sähköala-lehden artikkelit ovat tilattavissa lehden maksullisesta verkkoarkistosta.