Pientalon lämmitysjärjestelmän suunnittelu ja toteutus on pitkä prosessi. Ennen lämmitysjärjestelmästä päättämistä on tehtävä ratkaisuja, joita ilman rakentajan valinnanvara niin lämmönlähteiden kuin lämmönjakojärjestelmien osalta kapenee.

Edellytä riittävä tekninen tila

Uudisrakentamisessa kannattaa aina varmistaa, että rakennuksessa on tekninen tila, jonne talon tekniikka voidaan sijoittaa. Usein talotehtaiden valmistalopohjiin ei ole varattu teknistä tilaa. Talopaketin valintavaiheessa on tekninen tila syytä vaatia, koska sopivan tilan puute voi rajata lämmitysjärjestelmän ja -laitteiden valintaa ja mitoitusta. Lämmityslaitteiden ohella tekniseen tilaan voidaan sijoittaa muun muassa ilmanvaihtokone, sähkökeskus ja keskuspölynimuri sekä työ- ja askartelutiloja.

Varmista rakennuksen lämmön- ja ilmanpitävyys

Jos halutaan, että energiaa kuluu mahdollisimman vähän, tulee rakennuksesta tehdä mahdollisimman hyvin lämpöä ja ilmaa pitävä. Tämä tarkoittaa hyvin eristävää ulkovaippaa, seinää, kattoa ja ikkunoita, sekä hallittua ilmanvaihtoa varustettuna tehokkaalla lämmön talteenotolla.

Uudisrakennuksille on rakentamismääräyksissä määritelty lämmönpitävyyden minimitaso, mutta tämän minimitason ylittävillä rakenne- ja laitevalinnoilla voidaan vaikuttaa oleellisesti rakennuksen energiatalouteen.

Voiko lämmönlähdettä muuttaa myöhemmin?

Rakennukset kuluttavat kutakuinkin yhtä paljon energiaa riippumatta siitä, mikä on lämmön lähde tai lämmönjakotapa.

Rakentamisvaiheessa kannattaa katsoa myös tulevaisuuteen, sillä energian hintasuhteiden ja saatavuuden muutokset ovat mahdollisia ja niitä on rakentamisvaiheessa vaikea ennakoida. Lämmitysenergian tuotantotapojen ominaisuuksissa on suuriakin eroja. Myös lämmitysenergioiden ympäristövaikutusten erot ovat merkittävät, esimerkiksi sähkölämmityksen ns. primäärienergiakerroin on yli kaksinkertainen kaukolämpöön verrattuna.

Lämmönjakojärjestelmä kannattaa valita siten, että se antaa myöhemmin vapauden muuttaa lämmönlähdettä ilman kohtuuttoman suurta vaivaa ja kustannuksia.

Ratkaisu siitä, tehdäänkö lämmönjako lattia- vai patterilämmityksellä tai vaikkapa ilmalämmityksellä, on yksi kuluttajan eteen tulevista valinnoista. Kaikkia näitä lämmönjakotapoja voidaan toteuttaa myös matalalämpöisenä, mikä mahdollistaa myös aurinko- tai maalämmön hyödyntämiseen. Tehty lämmönjakotavan valinta on otettava huomioon laitteiden valinnassa ja mitoituksessa.



Huomioi myös mukavuus

Lämmitysjärjestelmän suunnitteluun vaikuttaa myös se, halutaanko eri huoneisiin eri lämpötiloja tai onko eri tiloissa kovin erilaiset lämpökuormat. Huonekohtainen lämpötilan säätö antaa myös pelivaraa lämpötilaeroihin eri tilojen välillä.

Suunnitteluvaiheessa kannattaa muistaa mukavuus myös muissa ratkaisuissa kuin itse lämmityksessä. Pintamateriaalin valintaan tulee myös kiinnittää huomiota. Esimerkiksi 20-asteinen parketti tuntuu yhtä lämpimältä kuin 26-asteinen kivi. Kivi- tai kaakelilattian lämpimänä pitäminen edellyttää lattian lämmittämistä myös lämmityskauden ulkopuolella.

Kosteiden tilojen kosteusongelmien torjunnassa lattialämmitys on oleellinen tekijä.

Myös isot tai korkeat ikkunat tuovat lisähaastetta suunnitteluun ja toteutukseen - talvella vedon ja kesällä korkeiden sisälämpötilojen hallinnassa.

Elinkaariajattelua valintoihin

Rakentajan kannattaa myös tarkastella lämmityskustannuksia vähintään 15 vuoden ajanjaksolle arvioituna. Järjestelmä, jonka investointikustannus on edullinen voi käytössä osoittautua kalleimmaksi. Tyypillinen investointikustannukseltaan alhainen, mutta käyttökustannuksiltaan kallis ratkaisu on suora sähkölämmitys. Maalämmön hyödyntäminen puolestaan edellyttää merkittävää panostusta jo investointivaiheessa, samoin usean lämmönlähteen yhdistelmäratkaisut edellyttävät useimmiten merkittäviä investointeja. Näiden ääripäiden väliin sijoittuu monia muitakin lämmitysratkaisuja.

Eri lämmitysjärjestelmien ja niissä käytettävien laitteiden ja komponenttien elinkaari on erilainen. Laitteiden laatuerot tekevät myös eri valmistajien laitteista kestoltaan eri-ikäisiä. Nyrkkisääntönä onkin, että halvin on hyvin harvoin edullisin.

Riittääkö lämmin käyttövesi?

Perheen koko ja elintavat vaikuttavat oleellisesti lämpimän käyttöveden tarpeeseen ja sitä kautta myös lämmitysjärjestelmän mitoitukseen. Eri lämmitysjärjestelmien ominaisuudet poikkeavat tässä suhteessa toisistaan. Ongelmia tulee, jos perheen vaatimuksia ei ole otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Pientalossa yksi henkilö kuluttaa käyttövettä keskimäärin 140–160 litraa päivässä. Tästä 40 % on lämmintä vettä. Ammeet ja porealtaat on myös huomioitava mitoituksessa.

Käyttö, huolto ja kunnossapito

Osassa lämmitysjärjestelmiä vaaditaan työtä viikoittain tai jopa päivittäin, osassa ei juuri ollenkaan. Kannattaa miettiä kuinka paljon aikaa haluaa tai voi käyttää lämmitystyöhön. Esimerkiksi halkolämmitys voi olla hyvä ratkaisu aktiivikuntoilijalle, mutta kauhistus kiireiselle perheelle. Lämmitysjärjestelmään kuuluvat myös kunnolliset käyttö- ja huolto-ohjeet aivan kuin autoon tai kodinkoneisiinkin. Tutustu huolellisesti myös säätöautomatiikan toimintaan ja käyttöohjeisiin.

Energiankäytöllä on aina vaikutus ympäristöön

Ympäristökysymykset ovat rakentajalle yhä tärkeämpi valintakriteeri. Sekä energiankäytön että ympäristön kannalta rakennuksen laadukkaalla suunnittelulla ja tehokkaalla lämmöneristyksellä on suuri merkitys. Rakennuksen lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen voidaan vaikuttaa oleellisesti jo suunnittelupöydällä huomioimalla esimerkiksi ilmansuunnat ja varjostukset. Osaavan suunnittelun ja toteutuksen lisäksi lämmitysjärjestelmän energiatehokas ja todellisen tarpeen mukainen käyttö ja säännöllinen huolto ovat myös ympäristön kannalta tärkeitä. Useat huoltotoimenpiteet voi asukas antaa alan ammattilaisten tehtäväksi.
Ympäristön huomioivaa on myös uusiutuvien energialähteiden käyttö. Esimerkiksi aurinkolämpöä voidaan Suomessa hyödyntää noin 8 kuukauden ajan.
 

*LVI-talotekniikkateollisuuden kotisivu - Lisää linkkejä aiheeseen liittyen

Kuva: LVI-talotekniikkateollisuuden kuvapankki