Vietämme valtaosan ajastamme sisätiloissa. Sisäilma on lähin ympäristömme. Ihminen itse, hänen toimintansa, sisustus, huonekalut ja monet muut epäpuhtauslähteet kuormittavat sisäilmaa. Likaantuneen ilman tilalle on saatava puhdasta ilmaa.

Myös ulkoilmassa on epäpuhtauksia, mm. terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Sisälle tulevaa ulkoilmaa on siis puhdistettava. Suodattimilla estetään epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan.

Suomalaistutkijoiden vuonna 2005 tekemä selvitys osoittaa ilmanvaihdon ja ilman puhtauden konkreettisen vaikutuksen ihmisten terveyteen. Tutkimuksessa arvioidaan, että jos kaikkiin rakennuksiin johdettaisiin suodatettua tuloilmaa, kuolleisuus hengityssairauksiin vähenisi Suomessa sadoilla ihmisillä vuosittain, ja koko teollistuneessa maailmassa (lähinnä Eurooppa ja Pohjois-Amerikka) säästyisi joka vuosi kymmeniä tuhansia ihmishenkiä.

Uusissa rakennuksissa on Suomessa lähes poikkeuksetta riittävä tuloilman suodatus, mutta suurin osa rakennuksista on vanhempaa perua.

Esimerkiksi Helsingin alueella ihmiset viettävät ajastaan keskimäärin 87 % sisätiloissa ja noin 8 % liikenteessä. Suurkaupungin asukkaalle jää siis vain 5 % ajasta ulkoiluun. Ajat ovat suunnilleen samat myös muissa vastaavissa kaupungeissa – sisäilma on siis lähin ympäristömme valtaosan ajastamme.

Toimistorakennuksissa ilmanvaihdon merkitys on ymmärretty kohtuullisen hyvin jo pari- kolme vuosikymmentä, mutta asuntojen kohdalla vain alle prosentissa ennen vuotta 1990 Helsingin alueelle rakennetuista taloista on laadukas tuloilman suodatus.

Jos vanhempien toimitila- ja asuinrakennusten ilmanvaihdon suodatus saataisiin vähintään sille tasolle, mitä 1990-luvun alussa alettiin noudattaa, olisi myönteinen vaikutus ihmisten terveyteen samansuuruinen kuin liikenteen täydellinen lopettaminen.

Varsinkin kaupunki-ilma likaantuu jatkuvasti liikenteen, teollisuuden ja muiden epäpuhtauslähteiden vaikutuksesta. Mutta epäpuhtauksia saattaa kulkeutua tuulen vaikutuksesta pitkiäkin matkoja.

Hellekesän 2006 lopulla saimme Venäjän metsäpalojen muodossa muistutuksen siitä, että epäpuhtauksien kaukokulkeuma ei tunne taajamarajoja eikä edes valtakunnan rajoja. Herkimmin kulkeutuvat nimenomaan pienet hiukkaset, jotka ovat ihmisen terveydelle kaikkein haitallisimpia.

Hiukkasten (yli 0,3 µm) määrä ilmassa on niin suuri, ettemme pysty niiden lukumäärää kunnolla hahmottamaan. Vain teollisuuden puhdastiloissa on hiukkasten kokonaismäärä suuruusluokkaa tuhat (1000) hiukkasta tai alle kuutiometrissä ilmaa.

Kuutiometri tupakansavua edustaa toista ääripäätä; siinä on hiukkasia sata biljoonaa (100 000 000 000 000). Ulkoilman hiukkasmäärä vaihtelee sen mukaan, miten paljon epäpuhtauslähteitä lähellämme on.

Puhtailla napa-alueilla hiukkasia on ilmakuutiossa noin viisi miljoonaa (5 000 000). Tyypillisessä havumetsässä  pitoisuus on suuruusluokaltaan miljarditasoa (1 000 000 000) ja kaupunki-ilmassa sata miljardia (100 000 000 000) hiukkasta kuutiometrissä ilmaa.

Useimmissa asuinrakennuksiin tarkoitetuissa ilmanvaihtokoneissa on jo vakiovarusteena hienosuodatin, joka poistaa tuloilmasta myös valtaosan pienhiukkasista.