Kodin sisäilma on sopivan lämmintä illan hämyn lukuhetkinä ja sopivan viileätä rauhalliseen yö-uneen. Kodin sisäilma on vedotonta. Kylmien ikkunapintojen veto on eliminoitu, ilmanvaihtoilma on oleskelualueelle tullessaan lämmennyt huonelämpötilaan ja rakenteiden tiiviys estää tuulen viimat nurkista.

Kodin sisäilma on puhdasta. Ilmanvaihtoilma poistaa asumisen hajut ja paistamisen käryt; hyvä suodatus ulkoilman hiukkaset ja siitepölyn. Kodin sisäilma on melutonta. Ilmanvaihtokoneiden humina on vaimennettu, venttiilien suhinaa ei kuulu, eikä ulkomelukaan häiritse asumista.

Sopivan lämmin ilma on riippuvainen aktiviteetista; parhaan unen saa, jos lämpötila laskee 18°C:een. Ruokaa laittaessa riittää 20°C, mutta ikävystyneenä sohvalla istuva tarvitsee 23°C.

Yksilöllisten erojen vuoksi kaikille sopivia lämpöolosuhteita on vaikea samanaikaisesti saavuttaa. Viihtyvyystilaan voi vaikuttaa muutenkin; kunnon untuvatäkit vuoteeseen, kokille lyhyt T- paita ja sohvalla ikävystyvälle shaali harteille.

Kesäiset ylilämpötilat tulevat yleistymään. Kauniit isot ikkunat aiheuttavat ylilämpötiloja asuinrakennuksissa. Auringon vaikutuksesta ikkunan pintalämpötila saattaa nousta reilusti yli 40°C:een.

Ikkunan lämpötila on samaa luokkaa kuin patteri talvipakkasilla, mutta ikkuna on monta kertaa suurempi. Niinpä ikkunan suuri ”patteri” riittää lämmittämään huoneilman yhdessä muiden lämpökuormien kanssa selvästi yli 30°C:een.

Suurten ikkunapintojen kesäaikaista lämmöntuottoa ei riitä estämään sisustusverhot, eivätkä ikkunan välissä olevat kaihtimetkaan. Avuksi tarvitaan yöaikaista tuuletusta tai jäähdytystä.

Lämpiminäkin päivinä ulkoilman lämpötila laskee yöllä 15°C:een tietämille, joten huoneistoa kannattaa jäähdyttää öisin tehostetulla tuuletuksella. Kunhan vain ilmanvaihtolaitteet on suunniteltu niin, etteivät ne tehostusasennossakaan ole liian äänekkäitä.

Auringon lämmittämät ikkunat, ulkolämpötila 24°C

Lisäksi hyvät auringonsuojalasit ja ulkopuoliset säleiköt tai markiisit ikkunan edessä auttavat. Jäähdytys on kuitenkin keinoista ainoa, jolla sisälämpötilat saadaan juuri halutuiksi.

Vedoton sisäilma on poistoilmanvaihdossa lähes mahdottomuus. Ulkoilma tulee sisään korvausilmaventtiilistä suoraan ulkoa, kylmältä pölyiseltä kadulta. Korvausilma-venttiili on ”reikä seinässä”.

Ulkona -26°C

Hyvään tulokseen päästään tulo- ja poistoilmanvaihdossa, jossa lämmin poistoilma luovuttaa ilmanvaihtokoneen lämmönsiirtimellä lämpönsä tuloilmaan, jota tarvitseekin jälkilämmittää vain kovimmilla pakkasilla.

Toinen vedon aiheuttaja on kylmä ikkunapinta. Parhaimpienkin ikkunoiden pintalämpötila on pakkasilla n. +15°C. Kylmä pinta aiheuttaa säteilyvetoa, ”kylmän hohkaa” ikkunan vieressä seisovalle.

Vetovaikutusta täydentää vielä ikkunan pinnalla alas virtaava kylmä ilmamassa. Ikkunan alla oleva patteri kompensoi kylmän säteilyvedon ja estää kylmän virtauksen putoamisen lattialle ja nilkkaan. Suuri ikkuna ja lattialämmitys vaativat erityistä suunnitteluun panostamista, jos halutaan vedottomuutta.

Ilman puhtaus aistitaan tarkimmin hajuaistilla. Ulkoilman partikkelit saadaan hyvin suodatettua F 7 tasoisella hienosuodattimella, tätä huonompi suodatustaso ei ole suositeltavaa. Sisäilman

epäpuhtaudet ovat pääsääntöisesti peräisin ihmisistä; hengityksen hiilidioksidi ja keholta erittyvät eteeriset höyryt.

Ilmanvaihdon on oltava vähintään 6 l/s/hlö, jolloin hiilidioksidipitoisuus on sallittu 1.200 ppm. Tällainen ilma kuitenkin aistitaan vielä tunkkaisena. Hajuttomassa sisäilmassa on hiilidioksidia korkeintaan 700 ppm.

Hajuttomana sisäilma säilyy riittävällä ilmanvaihdolla. Ilmanvaihdolla 8 l/s/hlö saavutetaan kohtuullisen raikas sisäilma. Makuuhuoneet on aina mitoitettava ainakin kahden hengen kuormalle.

Keittiön roska-astia vastaa hajujen tuotossa yhtä ihmistä, kylpyhuoneen likavaatesäilö toista ihmistä ja tiskipöydällä lojuvat pesemättömät astiat kolmatta ihmistä.

Lisäksi kalusteet, pinnat ja rakennusmateriaalit päästävät hajuja ja kosteutta ilmaan. Mm. näistä syistä ilmanvaihtoa ei saa täysin pysäyttää poissaoloajoiksikaan. Keittiössä on lisäksi liesi, jolla kärytetään herkkuruokia. Käryjen poistoon tarvitaan aina liesikupu, jonka ilmavirtaa täytyy pystyä tehostamaan.

Melun raja-arvo asuinhuoneissa on 28 dB(A). Se on samaa suuruusluokkaa kuin hyttysen ininä. Tämäkin saatetaan kokea häiritsevänä, jos siihen alkaa kiinnittää huomiota. Siksi ilmanvaihtolaitteet on pyrittävä suunnittelemaan niin, että niiden aiheuttama melu esim. makuu-huoneissa jää alle edellä mainitun raja-arvon.

Näin ilmanvaihtoa voidaan tehokkaasti hyödyntää myös kesäaikaiseen yötuuletukseen. Ääniteknisesti vaatimus on haastava, mutta toteutettavissa.