Etusivu Asumisen talotekniikka Toimitilojen talotekniikka Alan ammattilaiset Opiskelu Alan julkaisuja Yhteystiedot
TATE-lehti
Huoneistokohtainen vedenmittaus

Maksatko vedestä todellisen käyttösi mukaan?

Tutkimusten mukaan vedenkulutus jakautuu asukkaiden kesken hyvin epätasaisesti. Joka toisen asunnon kulutus jää alle sataan litraan asukasta kohden vuorokaudessa.

Yllättävää on se, että tyyppikuluttaja käyttää vettä vain 60 - 80 litraa vuorokaudessa! Toisaalta taas viidennes kuluttaa puolet koko taloyhtiön käyttämästä vedestä.

Energiakustannusten määrä on tavanomaisessa kerrostalomuotoisessa asunto-osakeyhtiössä yli kolmasosa kaikista hoitokuluista. Veden lämmityksen osuus näistä energiakustannuksista on noin kolmannes, siis tyypillisesti 10-12 % kaikista hoitokuluista.

Veden säästöön on lukuisia teknisiä keinoja, mutta suurimmat säästöt saadaan kulutustottumuksia muuttamalla hygieniasta tai asumismukavuudesta tinkimättä. Kerrostaloissa ohjaa huoneistokohtainen vedenkulutuksen mittaus tehokkaasti ja myös oikeudenmukaisesti veden säästöön.

Käytön mukainen laskutus alentaa kulutusta 30 %

Kulutukseen perustuva laskutus on alentanut vedenkulutusta keskimäärin 30 %. Pitkäaikaisseurannassa olleissa taloyhtiöissä  on havaittavissa, että säästötoimenpiteiden vaikutukset ovat pysyviä.

Veden ominaiskulutus  on ollut ennen mittareiden asentamista vuosittain samalla tasolla ja asettunut mittareiden asennuksen jälkeen uudelle, alemmalle tasolle; vieressä kuvatussa todellisessa esimerkkikohteessa säästö on luokkaa 40 %.

vedenmittauskuvaaja.JPG 
Suunnittelu ja toteutus

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (2007) mukaan vesilaitteisto suunnitellaan siten, että varaudutaan vesimäärän asuntokohtaiseen mittaukseen ja vesimittareille varataan riittävä tila, johon mittarit on helposti asennettavissa (ohje 2.4.2.2).

Suunnittelun lähtökohtana on pidettävä sitä, että vedenkäytön kustannukset (myös käyttöveden lämmityskustannus) voidaan jakaa oikeudenmukaisesti, siis todelliseen kulutukseen pohjautuen, kaikkien käyttäjien kesken.

Asunto- ja liikerakentamisessa tämä tulee toteuttaa tilakohtaisin vesimittarein. Vesimittarit on suositeltavaa asentaa huoneiston ulkopuolelle, esimerkiksi porrashuoneeseen.

Mikäli vesimittarit sijaitsevat esim. kotelossa tai alakatossa, tulee vesimittarin kohdalle asentaa tarkastusluukku (vähintään 400mm x 400mm).

Toteutusvaihtoehdot

Vaihtoehto 1:

Pääsääntöisesti käyttöveden mittaus toteutetaan kuvan 1 mukaisesti. Kylmän ja lämpimän veden vesimittarit tai mittausanturit sijoitetaan putkistoon siten, että yksittäisen asunnon tai liikehuoneiston veden syöttö tapahtuu yhden putkistolinjan kautta.

Lämpimän käyttöveden kiertojohto tulee suunnitella päättyväksi ennen vesimittaria. Putkisto vesimittarilta käyttökohteisiin tulee mitoittaa siten, että lämminvesikalusteista saadaan sopivan lämpöistä vettä ilman haitallista odotusaikaa.

vedenmittaus_kuva1.JPG
kuva 1


Vaihtoehto 2:

Jos lämpimän käyttöveden kiertojohto joudutaan, käyttövesipatterin takia tai muusta syystä, viemään lähelle vedenkäyttöpistettä, voidaan mittaus toteuttaa kuvan 2 esittämällä tavalla.

Tässä ratkaisussa kylmä vesi mitataan yhdellä mittarilla. Lämpimän veden mittaus toteutetaan kahdella erillisellä vesimittarilla tai mitta-anturilla.

vedenmittaus_kuva2.JPG
kuva 2

Vaihtoehto 3:

Jos samaan huoneistoon tulee vedensyöttö kahden eri putkilinjan kautta, voidaan mittaus toteuttaa kuvan 3 esittämällä tavalla, jolloin kylmään ja lämpimään veteen asennetaan kaksi erillistä vesimittaria tai mitta-anturia.

vedenmittaus_kuva3.JPG
kuva 3

 
  Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry   Energiatehokas koti   TATE-verkkolehti  LVI-Talotekniikkateollisuus ry     RAKLI  Taloyhtio.net Sähköinfo Oy Talotekniikka-lehti  Sähkömaailma - sähköalan uutislehti