Asunnon ilmanvaihto on toteutettavissa lähes äänettömänä. Ilmanvaihtoa suunniteltaessa ääniasiat on syytä käydä läpi huolella, koska ilmanvaihto aiheuttaa aina ääntä ja hienokin asuntoilmanvaihtokone on turha, jollei sitä viitsitä kovan äänen vuoksi pitää päällä.
On kiinnitettävä huomiota koneen sijoitukseen ja valintaan, ilmavirtojen ja äänenvaimentimen valintaan, läpivientien tiivistämiseen, kanavan läpi huoneeseen tulevan äänen minimointiin, ovirakoihin sekä kondenssiveteen ja vesilukkoon.
Äänekäs ilmanvaihto on jälkikäteen vaikea tai kallis korjata äänettömäksi.
Tämä tietoisku käsittelee huoneistokohtaista asuntoilmanvaihtoa, joka omakotitalojen ohella on vallitseva järjestelmä rivitaloissa ja on tietyin edellytyksin toteutettavissa myös asuinkerrostaloissa.
1. Koneen sijoitus
Asuinhuoneissa äänen on määräysten mukaan oltava alle 28dB(A), keittiössä 33dB(A) ja pesuhuoneissa suosituksena on alle 38 dB(A):n äänitaso. Ilmanvaihtojärjestelmän tehostusilmavirroilla äänet saavat nousta 10 dB(A). Koneen sijoituspaikka vaikuttaa siis sen sallittuun ääneen.
Paikkaa mietittäessä on huomioitava, että sama kone voi aiheuttaa erilaisissa ympäristöissä erisuuruisen äänen mm. tilan koon ja pintamateriaalien johdosta.
2. Ilmavirtojen valinta
Ilmavirtojen mitoitus määrittää koneen koon ja käyttötehon sekä tätä kautta myös koneesta kanavistoon ja koneen ympäristöön lähtevän äänen. Koneen säätöasento on määritettävä suunnitteluvaiheessa, sillä tämän perusteella määräytyvät myös äänenvaimennuksen ja -eristyksen tasot. Jo pykälän muutos puhallinnopeuden säädöissä saattaa vaikuttaa konetyypistä ja toimintapisteestä riippuen jopa 3-8 dB(A).
3. Koneen ja sen toimintapisteen valinta
Kun koneen asennuspaikka ja ilmavirrat on määritetty, valitaan kone. Koneen teho valitaan siten, että käyttöajan ilmavirta saavutetaan n. 50–70 % teholla.
Koska nopeuden säätö tapahtuu portaittain, on kone ja puhallinteho valittava siten, että toimintapiste asettuu mahdollisimman alhaiselle paineelle. Kanavisto on tehtävä mahdollisimman väljäksi, eikä toimintapistettä tule hakea päätelaitteiden tarpeettomalla kuristamisella.
On myös koneita, joista voidaan tarvittaessa vakionopeuksien lisäksi valita välinopeuksia. Puhallintehon valinnassa on huomioitava rakennusmääräysten asettama puhaltimien sähkötehon rajoitus.
4. Äänenvaimentimen valinta
Äänenvaimennin valitaan tarkan kokemuksen perusteella. Jos tätä ei ole, on koneen ja sen toimintapisteen valinnan jälkeen suoritettava tarvittava laskelma. Tätä varten löytyvät tiedot koneen ja äänenvaimentimien teknisistä tiedoista.
Vaikka vaatimus asuinhuoneen äänitasolle on 28dB(A), mikä tasoltaan vastaa hyttysen ininää, tulisi äänitasotavoitteen olla tätä raja-arvoa alempi. Tällöin järjestelmää voidaan käyttää myös kesäaikana makuuhuoneiden äänettömään tehotuuletukseen.
Nykyisin uudet asunnot on eristetty hyvin ulkopuolisilta ääniltä ja ovat hiljaisia. Hyvällä kanavaäänenvaimennuksella on edullista varmistaa äänetön makuuhuone. Vaimennuksen lisääminen jälkikäteen on yleensä hankalaa ja kallista.
5. Läpivientien tiivistäminen
Tilasta, johon kone on sijoitettu, lähtee asuntoon kanavia, putkia ja sähköjohtoja. Lisäksi konetilan seinä ei välttämättä ylety kattoon asti. Jotta ääni ei pääse karkaamaan asuintiloihin, on kaikki läpiviennit sekä katon ja seinän väli tiivistettävä.
6. Kanavan läpi huoneeseen tulevan äänen minimointi
Vaikka kone on hyvin äänieristetty, saattaa koneesta lähtevän ohutseinämäisen kanavan läpi tulla ääntä huonetilaan. Tämä voidaan estää paksumpiseinämäisellä kanavalla tai äänieristämällä kanava ainakin ensimmäiseen vaimentimeen asti. Myös ulkoilma- ja jäteilmakanavat tulee huomioida.
7. Oviraot
Konetilasta asuinhuoneisiin johtavien ovien tulee olla tiivisteellisiä, mieluiten oviraottomia ja äänieristettyjä. Sen sijaan jos kone on asennettu pesuhuoneeseen ja siitä avautuu oviraollinen ovi eteiseen, ei tästä yleensä tule asuintiloihin asti liian suurta ääntä.
8. Kondenssivesi ja vesilukko
Kesällä, kondenssivesilukon ollessa kuiva, saattaa lattiakaivosta päästä virtaamaan hyvin lämmintä, kosteaa ilmaa koneen alipaineiselle poistopuolelle. Tällöin ilmasta tiivistyy vettä putkeen ja tämä tiivistynyt vesihelmi saattaa aiheuttaa ääntä.
Tilanne voi syntyä, jos kuumaa suihku- tai pesukonevettä johdetaan lattiakaivoon, johon kondenssivesi on liitetty. Jos kondenssiputken vesilukko ei täyty ja estä ilman virtausta, saattaa ääntä esiintyä myös talvella.
Yksi keino tämän kiusallisen äänen torjumiseksi on uudentyyppinen vesilukko, joka estää ilman virtaamisen kondenssivesiputkessa lukon kuivanakin ollessa.
Tutkimustulos: kanavaäänenvaimentimet ratkaisevassa asemassa
Ilmanvaihtojärjestelmän asennuksen vaikutusta huoneääneen tutkittiin neljässä samanlaisessa kerrostaloasunnossa, joissa keskenään identtiset ilmanvaihtokoneet asennettiin eteisen kattoon.
Kussakin asunnossa toteutettiin yksi parannus, jonka uskottiin laskevan äänitasoa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ainoastaan kanavaäänenvaimentimien vaimennusmateriaalin paksuuden muuttaminen 50 mm:stä 100 mm:iin tuo lisävaimennusta 3 – 4 dB.
Muut vaihtoehdot (koneen kotelointi paksummalla levyllä, koneen erottaminen rakenteista erikoistärinänvaimentimilla ja kanaviston erottaminen joustavilla pantaliitoksilla) eivät tuoneet lisävaimennusta juuri lainkaan.
Tulos tarkoittaa, että vaimentimilla on suuri merkitys ja että vaimentimien hyvyyttä ei voi arvostella niiden pituuden mukaan, vaan vaimentimien vertailu on suoritettava niiden matalien jaksojen (63Hz, 125Hz, 250Hz ja ehkä vielä 500Hz:n) vaimennusarvojen perusteella.
