Sähkö- ja teleurkoitsijaliiton toimitusjohtajan Olli-Heikki Kyllösen esitelmä Sähköurakoitsijapäivillä Tampereella marraskuussa 2006:

Ruotsin sähköurakoitsijajärjestö EIO ja sähköasentajajärjestö SEF teettivät kummankin järjestön 100-vuotisjuhlien kunniaksi keväällä 2006 yhteisen selvityksen siitä, miltä näyttää alan tulevaisuus Ruotsissa lähimpien viiden vuoden aikana. Tähän esitykseen on poimittu osia kyseisestä selvityksestä. Poimintojen valinnassa on pyritty ottamaan esiin ne asiat ja kehityskulut, joissa tilanne Suomessa muistuttaa Ruotsin tilannetta.

Markkinakehitys hyvä

Sähkötekniikka-alan markkinakehityksen uskotaan olevan hyvä. Markkinoilla tapahtuu teknistä ja muuta rakennemuutosta, joiden seurauksena ala kehittyy yleistä suhdannekehitystä ja kansantalouden kasvua paremmin. Tällaisista muutoksista tärkeimpiä ovat

• ­         lisääntyvä korjausrakentamisen tarve

• ­         sähkövarustelutason nousu; erityisesti heikkovirtapuoli

• ­         älykkäiden integroitujen järjestelmien yleistyminen

• ­         tarve parantaa energiatehokkuutta koko yhteiskunnassa

• ­         teollisuuden tarve parantaa tuottavuutta

Rakentamisen yleisestä kehityksestä riippuen alan kasvun uskotaan olevan 5-15 prosenttia vuodessa.

Integroidut järjestelmät

Erilaiset ”älytalokonseptit” yleistyvät lähivuosina niin asunto- kuin toimitilarakentamisessakin. Taustalla on ihmisten halu yhä toimivampiin kiinteistöihin ja koteihin. Integroitujen järjestelmien yleistymisen lopullinen ajuri ovat avoimet rajapinnat, jotka mahdollistavat eri valmistajien laitteiden ja järjestelmien yhteiskäytön; samoin kuin niiden ohjaamisen yleisten IP-verkkojen kautta. Yksi kehityskulku on tietoliikenne- ja puhelinjärjestelmien yhteenkasvaminen. Tämä kasvava markkina tarjoaa hyvät kasvumahdollisuudet niille yrityksille, jotka nopeasti omaksuvat nämä uudet teknologiat.

Tarjontamarkkinat

Kysynnän kasvaessa ja monipuolistuessa ala kohtaa täysin uusia ongelmia.

Työmarkkinoilta poistuu enemmän työvoimaa kuin sinne tulee. Osaavasta ammattityövoimasta tulee pula. Sähkötekniikka-alalla tilannetta vaikeuttaa lisäksi, että koulutus ei pysty vastaamaan uuden tekniikan tuomiin vaatimuksiin. Ulkomainen työvoima lisääntyy, mutta pysyykö lainsäädäntö perässä. Sähköalalla pätevyysvaatimukset jarruttavat ulkomaisen työvoiman käyttöä, joka turvallisuuden ja laadun kannalta on positiivista, mutta liiketaloudellisesti ja yhteiskunnan kannalta ongelmallista

Sähkötarvikemarkkinat eurooppalaistuvat ja globalisoituvat. Uudet jakelukanavat kilpailevat perinteisten kanssa. Teollinen rakentaminen haastaa nykyisen paikalla rakentamisen myös kerrostalo- ja liikerakentamisessa. Isot loppuasiakkaat lisäävät suoria materiaalihankintojaan. Vaatimukset nykyisen jakelurakenteen ja paikalla asentamisen kustannustehokkuudelle kasvavat.

Mahdollisuudet

Uudet tuotteet ja teknologiat tuovat alalle kasvua riippumatta suhdannekehityksestä. Nopeasti uuden teknologian omaksuvat yritykset yltävät erinomaisiin tuloksiin. Ihmisten ja yritysten varallisuuden kasvu luo kysyntää yhä tasokkaammille sähköistysratkaisuille.

Alan yritysten markkinointi on ollut hyvin hajanaista ja vähäistä. Uusien teknologioiden markkinoille vieminen vaatii uudenlaista otetta. Panostaminen uudenlaiseen markkinointiin alan ulkopuolelle avaa mahdollisuudet voimakkaaseen kasvuun.

Uhat

Alan nykyiset toimijat kohtaavat uudenlaisia haasteita ja haastajia. Mikäli nykytoimijat eivät pysty kilpailukykyisesti tarjoamaan uusia tekniikoita ja järjestelmiä tulee markkinoille uusia yrityksiä, jotka korjaavat kasvun hedelmät.

Sähköasennusala ei ole viime vuosina pystynyt houkuttelemaan nuoria pariinsa nuorison parhaimmistosta puhumattakaan. Haasteet kovenevat jatkossa, kun pitäisi saada alalle ja pystyä siellä pitämään henkilöstöä, jolta vaaditaan aiempaa korkeampaa teknistä ja yleisosaamista. Mikäli alalla ei ole jatkossa ole riittävästi ja oikeanhintaista työvoimaa, markkinat hankkivat tarvitsemansa palvelut muualta.

Alan nykyinen materiaaliketju ja hinnoittelukäytäntö johtavat materiaalin ja työhinnoittelun epäsuhtaan. Jatkuessaan tämä epäsuhta lisää loppuasiakkaiden suoria materiaalihankintoja, millä tulee olemaan suuri vaikutus alan toimijoiden suhteelliseen asemaan ja ansaintalogiikkaan.

Alan työmarkkinatoiminta on ollut erittäin konfliktiherkkää. Jos ala ei pääse ”rähjämaineestaan”, hakeutuvat alan yritykset ja asiakkaat muille aloille ja muihin sopimuksiin. Tämä sama maine myös vähentää alan yleistä arvostusta ja kiinnostusta alalle hakeutumiseen.

Yhteenveto

Alalla on paljon mahdollisuuksia lähivuosina. Oleellista on, kykeneekö ala muuttumaan. Vaaditaan perusteellista ajattelutavan muutosta: sähköasennusalan sijasta alan on muututtava sähkötekniikka-alaksi.

Koko tutkimus luettavissa 

Tässä esityksessä referoitua tutkimusta ei ole kokonaisuudessaan käännetty suomeksi. Lue ruotsinkielinen tutkimus(.pdf)