Kaksi vuotta EVTEKissä talotekniikan koulutusohjelmassa opiskelleet 23-vuotiaat Arttu Sjöstedt ja Mika Toiviainen ovat kesätöissä projektinhoitajina Are Oy:n Hyvinkään toimipisteessä. Samalla he suorittavat opintoihinsa kuuluvaa pakollista 10 viikon työharjoittelujaksoa. Toiviaiselle harjoittelu on jo toinen ja Sjöstedtille ensimmäinen. Pojat ovat opinnoissaan suuntautuneet tuotantopainotteiseen LVI-tekniikkaan.

”Kesätyöpaikan löytäminen on ihan helppoa jos vaan viitsii vähän nähdä vaivaa.”, sanoo Toiviainen. Hän päätyi töihin Arelle soittamalla yritykseen, minkä jälkeen kutsu kävi työhaastatteluun. ”Minulta kysyttiin tunnenko jotain toista pätevää kaveria ja niin hommasin Artunkin tänne töihin”, Toiviainen kertoo.

Työtään projektinhoitajina pojat kuvailevat monipuoliseksi ja vastuulliseksi: ”Ensimmäisen kuukauden olin ihan hukassa. Nyt kun on pikkuhiljaa päässyt mukaan hommaan, niin tosi mielenkiintoista tämä on ja haastavaa, sillä on niin paljon opittavaa joka päivä,” sanoo Sjöstedt.

Poikien työnkuvana on kulloiseenkin projektiin liittyvät työnjohtotehtävät. Se sisältää yleistä työmaaorganisointia ja johtamista. He huolehtivat että asentajilla on tarvittavat tarvikkeet sekä työkalut ja varmistavat että asentajat tietävät mitä heidän kuuluu tehdä. Lisäksi he huolehtivat mm. tavaratilausten tekemisestä. ”Joskus joutuu selvittelemään niin ihmeellisiä asioita, että ei olisi ikinä uskonut kun näihin hommiin lähti,” sanoo Toiviainen.

Vapaus viehättää mutta vastuu velvoittaa

Pojat ovat mielissään työhönsä liittyvästä vapaudesta ja vastuusta. ”On se kiva että saa vastuuta ja näkee miten ne hommat etenee omassa johdossa. Kukaan ei ole sanomassa että nyt soitat sille ja teet näin, vaan itse pitää keksiä kaiken näköisiä juttuja. Se on ihan palkitsevaa kun huomaa että asia tuli taas tehtyä ja hoidettua”, kuvailee Sjöstedt.

Kumpikaan pojista ei kavahda vastuuta, mutta he myöntävät että välillä työ on aika stressaavaa. ”Vastuu kun alkaa painaa, niin se valkoinen kypärä on välillä aika painava. Joka suunnalta tulee kysymyksiä ja siinä vaaditaan nopeita ratkaisuja. Välillä päivät venyvät 12 tuntisiksi”, kertoo Toiviainen. Pojat kiittelevät Aren hyvää työilmapiiriä. Lisäksi apua saa työtovereilta kun pyytää ja esimies on aina puhelinsoiton päässä.

Yhtenä vaikeimmista asioista työssään pojat pitävät sen vaatimaa tarkkuutta: ”Koko ajan pitää olla joka jutussa skarppina. Ja sen on jo moneen kertaan huomannut että mihinkään ei kannata luottaa jos ei itse tarkista asiaa. Täytyy myös tajuta olla oma-aloitteinen. Jos jokin homma on pielessä, niin siten että istuu vaan ja ajattelee että ei tätä kukaan huomaa, niin se ei kyllä ikinä toimi. Jossain vaiheessa kaikki hommat huomataan”, muistuttaa Sjöstedt.

Lisäksi työ vaatii asioiden laajamittaista tuntemista: ”Vaikeata on se, että sun pitää tietää kaikki. Sä olet loppupeleissä vastuussa kaikesta, suunnitelmista ja käytännön toteutuksesta. Ne on aika isot saappaat joihin joutuu hyppäämään kun lähtee työnjohtoon. Sinne ei voi lähteä vaan katselemaan”, kertoo Toiviainen.

Käytännönläheisyys kunniaan

Koulusta saaduista opeista ei poikien mielestä ole paljoa ollut työelämässä hyötyä. ”Kyllä koulussa teoriaa oppii, mutta käytännön toteutusta hyvin vähän. Työmaalla oppii 80 prosenttia tästä alasta”, sanoo Toiviainen. ”Karkeasti 40 prosenttia toisesta vuodesta meni siihen että piirrettiin CADilla. Se ei minun mielestäni valmenna urakointiin millään tapaa. Koska koulussa on erikseen kaksi eri linjaa, suunnittelu ja urakointi(tuotantopainotteinen), niin en oikein ymmärrä että miksi meillä on suunnittelua niin paljon. Opetus saisi olla käytännönläheisempää. Esimerkiksi olisi hyvä käydä läpi työmaalla eteen tulevia asioita”, sanoo Sjöstedt.

Lisäksi poikien mielestä opintoihin kuuluva pitkä työharjoittelujakso saisi olla nykyisen puolen vuoden sijaan vuoden mittainen. ”Se on aika vaikeata hypätä mukaan kesken projektin ja inhottavaa lähteä kesken pois. Vuoden aikana kerkeäisi nähdä yhden projektin alusta loppuun”, Sjöstedt toteaa.

Koulun päätyttyä pojat aikovat harjoittelunsa mukaisiin töihin. Myös oman LVI-alan yrityksen perustamista he pitävät yhtenä mahdollisena tulevaisuuden vaihtoehtona.

Teksti ja kuvat: Veli-Matti Yli-Kätkä